Startup Refugees FAQ


Miksi Startup Refugees on perustettu?

Taustaa

Syyskuussa 2015 Eurooppaan ja Suomeen kohdistui ennennäkemätön pakolaiskriisi. Hallitsematon maahantulo aiheutti kohdemaissa pelkoa ja asenteiden kärjistymistä. Jako maahanmuuttoon kriittisesti tai myönteisesti suhtautuvien välillä tuntui kiristyvän entisestään. Jako on vuonna 2016 jo niin tiukka, että se muodostaa oman itsenäisen haasteensa kansalliselle yhtenäisyydelle ja rauhalle.

Hallitsematon maahanmuutto on aito uhka jota ei pidä vähätellä, sillä turvapaikanhakijat ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti riippuvaisia kantaväestöstä sekä hyvinvointiyhteiskunnan tukijärjestelmistä. Maailmassa on tällä hetkellä yli 65 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet syystä tai toisesta pakenemaan kotimaastaan. He ovat irtaantuneet verkostoistaan ja yhteisöistään, eivät usein puhu kantaväestön kieltä eivätkä tunne käytäntöjä ja kulttuuria. Kun heitä on paljon, he voivat muodostaa epämääräisen ja pelottavan joukon tuntemattomia erinäköisiä ihmisiä outoine tapoineen.

Samaan aikaan Suomessa on vallinnut joukkotyöttömyys ja talouden pitkään jatkunut laskusuhdanne.

Päätimme ryhtyä talkoisiin

Fakta on, ettemme tiedä naapuriimme perustettuihin vastaanottokeskuksiin sijoitetuista turvapaikanhakijoista yhtään mitään. Samaan aikaan luemme pelottavia uutisia heidän lähtömaistaan, esimerkiksi islamistisen terrorismin, naisiin kohdistuvan epätasa-arvon ja vähemmistöjen ihmisoikeusloukkausten osalta. Faktaa on myös se, että turvapaikanhakijoilla on kansainvälisten sopimusten sallima oikeus etsiä turvaa itselleen. Osalle tämä turva myönnetään, osalle ei. Ei ihme, että koemme tilanteen ristiriitaisena.

Tällä hetkellä osa Suomeen ja Eurooppaan saapuvista maahanmuuttajista syrjäytyy työelämästä vuosikausiksi.  Ihmisten toimettomuus on yhtälainen uhka kaikille yhteiskunnille: kaikenlaiset ääriliikkeet, niin meistä kaukana kuin meitä lähellä, syntyvät ihmisten syrjäytymisestä ja siitä arvottomuuden kokemuksesta, ettei kelpaa yhteiskunnalle ja on tarpeeton.

Riku Rantala ja Tunna Milonoff eivät osanneet eivätkä halunneet osallistua eipäs-juupas -keskusteluun turvapaikanhakijoista. He totesivat samat faktat jotka suomalaisista suuri osa lienee ymmärtänyt: kansainvälisiä sopimuksia Suomen on noudatettava, viranomaiset ratkaisevat onko turvapaikanhakijaa tarvetta suojella, ja että turvapaikan saaneiden mahdollisimman tehokas kotouttaminen on kaikkien suomalaisten etu. He eivät myöskään halunneet vain alistua epämääräiselle pelolleen, vaan ajattelivat yksinkertaisina ja ratkaisukeskeisinä ihmisinä ja yrittäjinä, että ainakin tänne jo valmiiksi päätyneille ihmisille täytyy tehdä jotain – ja pian.

Maahanmuuttajissa on yrittäjäainesta

Maailmalla matkatessa voi törmätä mitä kekseliäämpiin keinoihin, joilla ihmiset elättävät itsensä sosiaalisen turvaverkon puuttuessa. Basaarit, pienet käsityöläispajat, korjaustaidot, rikshat, eksoottiset ruokalajit, neuvottelu-, asiakaspalvelu- ja myyntitaidot. Ehkä osa tänne tulevista ihmisistä voisi jatkaa jossain muodossa perinnettään ja luoda itselleen elinkeinon, jos heille heti maahan tullessa tarjottaisiin yrittäjien ja ammattilaisten toimesta tähän hieman tukea. Yksinkertainen ja myös hyvin suomalainen jämpti ajatus: ei silitetä päästä, ei vedetä turpaan vaan tarjotaan työrukkaset.

Ja kyllä Suomeen yrittäjiä mahtuu – heitä tarvitaan juuri nyt luomaan lisää työtä. Monien maahanmuuttajien yritteliäisyydestä kertoo sekin, että jo kolmannes pääkaupunkiseudun uusyrityskeskusten asiakkaista on maahanmuuttajia. Kärjessä on Vantaa, jossa maahanmuuttajien osuus on 36 prosenttia.

Startup Refugees tekee, koska kukaan muu ei tee

Tällä hetkellä tilanne Suomessa ja muualla on kuitenkin karmea. Vaikka turvapaikanhakijalla on oikeus työhön (3 kuukautta turvapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen jos hakijalla on passi, 6 kuukautta turvapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen jos passia ei ole), veronmaksuun, kouluttautumiseen ja vapaaehtoistyöhön, siltikään keskeiset työllistymistä tukevat toimenpiteet turvapaikanhakijoilla eivät ole minkään viranomaisen vastuulla. Käytännössä siis turvapaikanhakijoiden ammattitaidon kartoittaminen, vapaaehtoistöiden tai koulutuksen tarjoaminen ei kuulu kenellekään. Onneksi viranomaiset ovat nyt heräämässä tähän tarpeeseen.

Turvapaikanhakuvaihe saattaa myös tällä hetkellä kestää yli vuoden. Tässä ajassa yritteliäinkin kaveri voi passivoitua ja ammattitaito heikentyä, kun häntä vain makuutetaan vastaanottokeskuksessa. Jos turvapaikkapäätös tulee, henkilö on oikeutettu sosiaalietuuksiin kuten kantasuomalaisetkin.

Yritteliäällä ihmisellä ei ole siten tosiasiallisesti edes valittavanaan sosiaalietuuksien sijaan mahdollisuutta elättää itseään ellei häntä tueta tässä ennen oleskeluluvan saamista. Tämä on todellinen epäkohta. Haluammeko me lähettää maailmalle tänne muuttaville ihmisille tätä viestiä: Suomessa hyysätään!

Näistä yllämainituista syistä perustettiin Startup Refugees. Se on maahanmuuttajien yrittäjyyden ja työllistymisen aktivoimiseen tähtäävä yksityinen verkosto, jossa nopeutetaan kaikki ammattiin ja työhön liittyviä toimia jopa vuodella.

Startup Refugeesin tärkeimmät tavoitteet ovat:

  1. Kaikkien turvapaikanhakijoiden ammattitaito kartoitetaan jo vastaanottokeskuksessa
  2. Ammattitaitoisten turvapaikanhakijoiden annetaan toimia vastaanottokeskuksissa vapaaehtoisina työntekijöinä muiden asukkaiden hyväksi
  3. Yrittäjätaustaisille tai muuten aktiivisille turvapaikanhakijoille tarjotaan suomalaisten yksityisten yritysten, ihmisten tai järjestöjen toimesta tietoa, työvälineitä, vapaaehtoistoimintaa, koulutusta, harjoittelu-, työ- tai opiskelupaikkoja jotta he voisivat työllistyä tai ryhtyä yrittäjiksi aloilla, joilla tarvitaan tekijöitä tai uusia yrityksiä.
  4. Maahanmuuttajien ammatillinen osaaminen tulee ottaa huomioon asuinpaikkaa päätettäessä

Mikä on Startup Refugees?

Startup Refugees perustettiin vuoden 2015 syyskuussa valjastamaan Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden yrittäjyys ja ammattitaito yhteiskuntamme hyväksi. Aloitteen takana oli miljoona kilometriä maailmalla matkannut Madventures-kaksikko Riku Rantala ja Tunna Milonoff. Startup Refugees on voittoa tavoittelematon yksityinen vapaaehtoisverkosto, joka tukee aktiivisten turvapaikanhakijoiden yrittäjyyttä, työllistymistä ja ammattitaitoa.  

Verkostoon on ilmoittautunut mukaan yli 500 tahoa, jotka koostuvat esimerkiksi yrityksistä, yhdistyksistä, säätiöistä, oppilaitoksista, julkisen sektorin toimijoista ja yksityishenkilöistä. Jokainen verkoston jäsen saa osallistua turvapaikanhakijoiden työllistymisen ja yrittäjyyden tukemiseen jollain konkreettisella tavalla. Suurin osa verkoston jäsenistä lahjoittaa aikaansa ja osaamistaan kauttamme suoraan turvapaikanhakijoille.

Startup Refugees -verkoston toiminta käynnistyi marraskuussa 2015, kun sadat vapaaehtoiset jalkautuivat vastaanottokeskuksiin kartoittamaan turvapaikanhakijoiden osaamista kolmella eri paikkakunnalla Suomessa.


Miksi Startup Refugees tukee turvapaikanhakijoita?

Maailmassa on tällä hetkellä 65,3 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotimaastaan ja muuttamaan toiseen maahan. Nämä ihmiset ovat vastaanottaville maille taloudellinen uhka. On ratkaisevan tärkeää kehittää uusia keinoja, joilla uuteen maahan väliaikaisesti tai pysyvästi muuttavat ihmiset voivat tulevaisuudessa tienata elantonsa itsenäisesti.


Miksi Startup Refugees -toiminta on tärkeää Suomessa?

  • Tämän hetken viranomaisreitti työelämään tekee turvapaikanhakijoista pitkäaikaistyöttömiä jo ennen ensimmäistä työhaastattelua ja passivoi automaattisesti oleskeluluvan saaneen sosiaalietujen saajaksi
  • Tarvitaan siis puuttumista tilanteeseen jo turvapaikanhakuvaiheessa
  • Kotouttamisen tulee tähdätä aktivoimiseen, realistiseen kuvaan suomalaisesta työelämästä sekä yhteiskunnan säännöistä
  • Kukaan suomalainen viranomainen ei tiedä, mitä turvapaikanhakijat osaavat
  • Suomessa on työvoimapula tietyillä aloilla
  • Suomeen tarvitaan lisää yrityksiä jotka luovat uusia työpaikkoja
  • Pienyrittäjyys on maailmalla yleisempää kuin Suomessa
  • Suomalaisille yrittäjille on tarjolla starttiraha, turvapaikanhakijoiden yrityksille ei
  • Tämän hetken suurimpia uhkia kaikkialla maailmassa ovat toimettomat nuoret miehet

Mitä verkostossa on tähän mennessä tehty?

Ensimmäisen toimintavuoden aikana olemme kehittäneet matalakustanteisen työllisyys- ja yrittäjyysperäisen kotoutumisen mallin yhdistämällä turvapaikanhakijoiden taitoja verkostomme tarjoamiin mahdollisuuksiin. Malli koostuu seuraavista elementeistä:

  1. Osaamiskartoitukset

Ensimmäiseksi pitää tietää mitä turvapaikanhakijat osaavat. Vuonna 2016 Startup Refugees kartoitti vapaaehtoisten voimin noin tuhannen (1000) turvapaikan osaamista kahdeksalla (8) paikkakunnalla yhdessätoista (11) vastaanottokeskuksessa. Osaamiskartoitus on kuin TE-toimiston haastattelu, mutta laajempi. Osaamiskartoituksia varten rakennettiin sähköinen järjestelmä. Kartoitusten avulla verkosto pystyy tarjoamaan turvapaikanhakijoille yrittäjyys- ja työllistämistukea kuormittamatta vastaanottokeskusten henkilökuntaa. Osaamiskartoitusten avulla verkosto voi myös kohdentaa erilaisia toimenpiteitä mahdollisimman tehokkaasti. Osaamiskartoitukset toimitetaan oman käytön lisäksi myös vastaanottokeskusten johdolle ja ilman tunnistetietoja tutkimustarkoituksiin verkoston korkeakouluille.

  1. Työ- ja koulutusmahdollisuudet

Suomessa on työvoiman kohtaanto-ongelma. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, työttömyyden kanssa samaan aikaan esiintyy pysyvää työvoimapulaa. Vuoden 2016 aikana verkosto järjesti yrittäjyyttä ja työllistymistä edistäviä alakohtaisia koulutuksia näille aloille (esim. hygieniapassit, työturvallisuuskortit, työnhakukoulutukset, alakohtaiset koulutukset) ja välitti opiskelu-, harjoittelu- ja työpaikkoja.

Tähän mennessä verkosto on välittänyt vähintään 983 työllistymis- tai koulutusmahdollisuutta kartoittamilleen 1000 turvapaikanhakijalle. Näistä on toteutunut 714. Esimerkkejä toteutuneista työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksista ovat:

  • 34 kpl alakohtaista yrittäjyyskoulutusta tai työpajaa 159 osallistujalle (esimerkkinä yleinen yrittäjyyskoulutus, markkinointi ja mainonta, liiketoimintasuunnitelma, markkinatutkimus, laki ym. työpajat sekä alakohtaisista esimerkiksi  parturi-, insinööri-, ravintola-, media- ja taideala)
  • 2 kpl yrittäjyystapahtumaa 154 osallistujalle
  • 7 kpl alakohtaista verkostoitumistapahtumaa 54 osallistujalle
  • 24 kpl harjoittelupaikkaa
  • 59 kpl osa-aikaista tai määräaikaista työpaikkaa (pääsääntöisesti palvelu-, huolto-, rakennus- ja media-ala)
  • 264 kpl koulutus- ja opiskelupaikkaa  (esim. hygieniapassit, työturvallisuuskortit, työnhakukoulutukset, kielitaidon alakohtaiset koulutukset)
  • 20 turvapaikanhakijan perustamaa tai perusteilla olevaa yritystä on tuettu

Yhden työttömän työnhakijan työllistyminen tarkoittaa vuosittain n. 21 000 euron yhteiskunnallista säästöä. Yhden yrityksen perustamisen yhteiskunnallista tuottoa voidaan arvioida keskiarvojen kautta. Tyypillinen suomalainen yritys on mikroyritys joka työllistää yrittäjän itsensä lisäksi muutaman työntekijän.

  1. Yrittäjyystuki

Tarjoamme turvapaikanhakijoille vastaavaa tukea, jota kantasuomalaiset ja oleskeluluvan saaneet saavat TE-toimistosta tai yrittäjäjärjestöistä. Tämä tarkoittaa tukea yrittäjyyteen tarpeen mukaan (mentorit, byrokratia, juridiikka, viestintä, liiketoimintasuunnitelma, verkostoituminen, toimitilat, markkinoille pääsy, pilvipalvelut, kirjanpito, rahoitus, yrityshautomot ja tapahtumat). Viranomaisten sijaan näitä palveluita tarjoavat Startup Refugeesissa yksityiset tahot. Järjestämme myös yrittäjyystapahtumia ja tarjoamme yritysten käynnistämisen yhteydessä tarvittaviin pienhankintoihin starttirahan kaltaista tukea kuten työvälineitä tai tukea pienhankintoihin. Joulukuussa 2016 tuemme kokonaisuudessaan 20 perusteilla olevaa tai perustettua yritystä.

  1. Osallistava vastaanottokeskus

Vastaanottokeskukset ovat tällä hetkellä monen turvapaikanhakijan mielestä  rauhattomia ja passivoivia paikkoja. Startup Refugees on kehittänyt työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevaa osallistavan vastaanottokeskuksen mallia vuoden 2016 aikana yhdessä SPR:n Kauhavan vastaanottokeskuksen kanssa. Tässä osallistavassa vastaanottokeskuksessa asukkaiden osaaminen valjastetaan vastaanottokeskuksen ylläpitämiseen siten, että se edistää paitsi keskuksen toimivuutta, myös turvapaikan saaneen työllistymistä ja yrittäjyyttä tulevaisuudessa. Startup Refugees on tuottanut vuoden 2016 aikana valtakunnalliseen ja kansainväliseen käyttöön tarkoitetun manuaalin ja koulutusvideon osallistavan vastaanottokeskuksen perustamisesta ja se on kaikkien keskusten ilmaiseksi saatavilla.


Millaisia työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksia Startup Refugees tarjoaa?

Työnantajat ja koulutusten tarjoajat voivat ottaa yhteyttä Startup Refugeesiin etsiessään heille sopivia työntekijöitä, harjoittelijoita tai opiskelijoita. Startup Refugees välittää heille sopivia ehdokkaita. Pääosa työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksista sijoittuvat tähän mennessä joko työvoimapula-aloille kuten palvelualoille, maataloustyöhön, koodaamiseen, rakennusalalle tai yrittäjyyden tukemiseen.


Mikä on osallistava vastaanottokeskus?

Osallistava vastaanottokeskus on uudenlainen Suomessa syntynyt toimintamalli, jossa turvapaikkapäätöstä odottavat turvapaikanhakijat antavat osaamisensa vastaanottokeskuksen käyttöön ja osallistuvat vastaanottokeskuksen pyörittämiseen. Malli vastaa kahteen vastaanottokeskusten kriittisimpään haasteeseen: rajallisiin resursseihin ja asukkaiden toimettomuuteen sekä siitä johtuvaan rauhattomuuten ja  järjestyshäiriöihin.

Osallistavassa vastaanottokeskuksessa asukkaan osaaminen kartoitetaan heti, kun he saapuvat keskukseen. Kartoitus toteutetaan täysin vapaaehtoisvoimin ja tulokset toimitetaan vastaanottokeskuksen johdolle. Tämän jälkeen asukkaille tarjotaan mahdollisuus ylläpitää ammattitaitoaan osallistumalla toiminnan ylläpitämiseen vastaanottokeskuksessa sekä mahdollisuuksia kehittää osaamistaan suomalaisille työmarkkinoille soveltuvaksi. Vastaanottokeskuksessa voi toimia asukkaiden hyväksi vaikkapa parturi, ravintola, leipomo, pesula, päiväkoti tai pyöräkorjaamo. Palvelut voivat olla myös alakohtaisesti kaikille avoimia. Turvapaikanhakijat saavat osallistumisestaan työtodistuksen ja suosittelijan, mikä helpottaa heidän sijoittumistaan suomalaisille työmarkkinoille oleskeluluvan saamisen jälkeen.


Mikä on Fair Start?

Startup Refugeesin ensimmäisen toimintavuoden aikana huomattiin pian, että kielitaitoiset ja koulutetut turvapaikanhakijat löysivät verkoston avulla suhteellisen hyvin tukea yrittäjyyteen. Turvapaikanhakijoiden keskuudessa on kuitenkin suuri määrä käsityöläisiä, joista osa ei puhu lainkaan englantia. Startup Refugees päätti kokeilla, miten nämä kaikkein haastavimmassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset voisivat osaamisensa avulla mahdollisesti joskus olla taloudellisesti itsenäisiä. Näin syntyi syyskuussa 2016 uusi projekti Fair Start, joka toimii omana itsenäisenä hankkeena.

Koolle kutsuttiin turvapaikanhakijakäsityöläisiä sekä suomalaisia muotoilijoita. Lyhyellä aikavälillä toteuttettiin kaksi työpajaa, joista toisessa kehitettiin puutuote Life Seeker Boat sekä toisessa hopeatuotevalikoima Not Just a Number Jewelry. Tuotteet suunniteltiin mahdollisimman yksinkertaisiksi siten, että niitä voidaan jatkossa valmistaa kevyellä tuotantolinjalla missä tahansa vastaanottokeskuksessa siten, että toiminta on kannattavaa. Fair Start esiteltiin kasvuyritystapahtuma Slushissa marras-joulukuussa 2016 ja kaikki valmistetut tuotteet myytiin loppuun. Kahden työpajan ja yhden myyntitapahtuman jälkeen Fair Start maksaa myymistään tuotteista palkkaa projektiin osallistuneille 13 turvapaikanhakijalle (397,60 euroa/ työntekijä). Käsityöläiset työskentelivät kokonaisuudessaan 2 päivää ja heidän saamansa palkkio on heidän alojensa suomalaisten työehtosopimusten mukaista. Tarkemmin se on taulukkopalkkausten työn vaatimuustason korkeimman luokan vähimmäistason yläpuolella.

Koska nopean kokeilun tulos oli kannustava, tuotekehitystä jatketaan puu- ja metallituotteiden sekä tekstiilituotteiden saralla ja seuraavaksi testataan tuotantolinjan toimivuutta sekä logistiikkaa. Tuotteille myös avataan englanninkielinen verkkokauppa jolla testataan tuotteiden kansainvälistä kysyntää. Lisää Fair Startista: www.fairstartproducts.com.

Maailmassa on tällä hetkellä 65,3 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotimaastaan ja muuttamaan toiseen maahan. Nämä ihmiset ovat vastaanottaville maille taloudellinen uhka. On ratkaisevan tärkeää kehittää uusia keinoja, joilla uuteen maahan väliaikaisesti tai pysyvästi muuttavat ihmiset voivat tulevaisuudessa tienata elantonsa itsenäisesti.


Mikä on Startup Refugeesin julkisen sektorin kumppaneiden rooli?

Startup Refugees ei ole saanut verorahoitteisilta julkisen sektorin kumppaneiltaan rahoitusta. Startup Refugees -verkostossa mukana olevia tällaisia julkisen sektorin toimijoita ovat maahanmuuton erityisorganisaatiot kuten sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto. Molemmat tahot ovat olleet mukana verkostossa alusta asti.

Pyörää ei kannata keksiä uudelleen, joten samojen kysymysten parissa töitä tekevien tahojen kannattaa toimia yhdessä ja jakaa tietoa. Maahanmuuttovirastosta verkosto saa arvokasta ja ajankohtaista tietoa esimerkiksi eri paikkakunnilla sijaitsevien vastaanottokeskusten tilanteesta osaamiskartoituksiaan varten. Startup Refugees puolestaan kertoo Maahanmuuttovirastolle ja sisäministeriölle toiminnassaan esille nousevista turvapaikanhakijoiden työllistymiseen ja yrittäjyyteen liittyvistä haasteista ja havainnoista, sekä jakaa ilmaiseksi kaiken tuottamansa materiaalin ja toimintamallit.

TE-toimistoilta verkosto on saanut tietoa TE-palveluista ja tämän tiedon avulla verkosto pyrkii kehittämään tarjoamia palvelujaan siten, että tehty kartoitustyö olisi tulevaisuudessa pohjana esimerkiksi turvapaikanhakijoiden TE-asiakkuudelle ja kuntasijoittelulle; maalaisjärkikin sanoo, ettei insinööriä kannata ohjata maaseudulle tai viljelijää pääkaupunkiseudulle. Maahanmuuttajien ammattitaito tulisi olla viranomaisten tiedossa ennen kuin heidän asuinpaikkansa vakiintuu. TE-toimistot eivät kuitenkaan osallistu turvapaikanhakuvaiheen TE-palveluihin mutta on tarjonnut vapaana olevia tilojaan rekrytapahtumien järjestämiseen.

Myös verorahoitteinen Yleisradio on verkoston jäsen ja se on tarjonnut Startup Refugeesille tilojaan tarvittaessa tulevaisuudessa yritystapahtumiin.

Muita Startup Refugeesin julkisluonteisia yhteistyökumppaneita ovat esim. Lauttasaaren seurakunta, joka oli ensimmäinen Startup Refugeesin osaamiskartoitukselle tiloja tarjonnut taho. Lauttasaaren seurakunta on tehnyt esimerkillistä työtä alueen turvapaikanhakijoita tukevan verkoston rakentamisessa ja päällekkäisyyksien välttämiseksi olemme vaihtaneet tietoa siitä, mitä teemme. Metsälän vastaanottokeskus tarjosi verkostolle aivan ensimmäisenä yhteistyötahona syyskuussa 2015 tietoa sekä henkilökuntansa että turvapaikanhakijoiden haastatteluiden muodossa.

Haaga-Helian opetushenkilöstö ja opiskelijat ovat mentoroineet ja järjestäneet alakohtaisia koulutustilaisuuksia. Laurea ammattikoulun opiskelijat ovat toteuttaneet Startup Refugeesille laajoja projekteja, joista opiskelijat ovat saaneet opintopisteitä. Aalto Startup Center on tarjoutunut järjestämään koulutuksia ja materiaalia turvapaikanhakijoille.

Sitra on Startup Refugeesin asiantuntijakumppani ja on tarjonnut asiantuntemustaan esimerkiksi osaamiskartoituksen kehittämisessä, vaikuttavuuden arvioimisessa sekä kansainvälistymisessä. Sitra toimii myös yhtenä verkoston rahoittajistaSitra on julkisoikeudellinen rahasto, jonka toiminta rahoitetaan peruspääoman ja pääomasijoittamisen tuotoilla – ei verovaroin.


Mistä Startup Refugeesin rahoitus on tullut ja mihin se on mennyt?

Startup Refugeesin verkostoon kuuluvat tahot eivät ole automaattisesti hankkeen rahoittajia. Suurin osa verkoston jäsenistä on lahjoittanut aikaansa tai ammattitaitoaan, jotkut enemmän, jotkut vähemmän.

Verkoston ei-rahallinen tuki on hyvin tehokasta ja kohdistuu suoriin toimenpiteisiin ja siksi verkosto ei ole tarvinnut suuria avustussummia. Startup Refugeesin tarkoitus onkin pysyä pienenä, nopeana ja tehokkaana hankkeena ja tehdä itsensä tilaisuuden tulleen tarpeettomaksi.

Verkosto on saanut ensimmäisen toimintavuotensa aikana vapaaehtoisia rahalahjoituksia verkoston jäseniltä tai ulkopuolisilta yksityisiltä tahoilta yhteensä 74 826,30 euroa. Startup Refugees -verkostossa työskenteli ensimmäisenä toimintavuotena yksi koordinaattori, joka on ollut työsuhteessa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiöön ja kaikki muut verkoston jäsenet ovat osallistuneet toimintaan veloituksetta ja vapaaehtoisesti. Helsingin Diakonissalaitoksen Kannatusyhdistyksen lahjoitustilin kautta vapaaehtoisesti ilmoittautuneet lahjoittajat ovat saaneet oman valintansa mukaan tukea joko verkoston koordinaattorin palkkakuluja, turvapaikanhakijoiden työllistymistä edistäviä toimenpiteitä ja yrittäjyyttä tai verkoston yleiskuluja.


Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Startup Refugees valittiin osaksi laajaa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan ohjelmaa, ja ohjelma tukee hanketta taloudellisesti 150 000 eurolla vuonna 2017. Tuki on käytettävissä vuonna 2017.

Vuonna 2017 Startup Refugees laajentaa toimintansa kolmelle uudelle paikkakunnalle. Vuoden 2017 aikana kartoitetaan 2000 turvapaikanhakijan osaaminen ja kartoitetuille turvapaikanhakijoille välitetään verkoston tarjoamia työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksia osaamiskartoituksissa selvinneiden tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksia tarjotaan 400. Yrittäjyydestä kiinnostuneille turvapaikanhakijoille tarjotaan tukea esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvässä byrokratiassa ja lainsäädännössä, alakohtaisten mentoreiden löytämisessä, oman toimialan kannalta hyödyllisten verkostojen tavoittamisessa sekä rahoituksen hankkimisessa. Vuoden 2017 aikana tuetaan 20 uutta yritystiimiä. Osallistavan vastaanottokeskuksen mallia kehitetään edelleen ja mallin opetusmateriaalia levitetään ilmaiseksi kaikille kiinnostuneille Maahanmuuttoviraston hyväksymille vastaanottokeskuksille niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Vuoden 2017 tavoitteiden toteuttamisessa Startup Refugeesia tukevat Suomi 100 -ohjelma sekä Me-säätiö. Tuki käytetään koordinaattoreiden palkkaamiseen.


Miten turvapaikanhakijoiden yrityksiä tuetaan?

Tarjoamme turvapaikanhakijoille tukea yrittäjyyteen tarpeen mukaan (mentorit, byrokratia, juridiikka, viestintä, liiketoimintasuunnitelma, verkostoituminen, toimitilat, markkinoille pääsy, kirjanpito, rahoitus, yrityshautomot ja tapahtumat). Järjestämme yrittäjyystapahtumia ja tarjoamme myös mikrorahoitusta turvapaikanhakijoiden yritysideoihin, esimerkiksi toiminnan käynnistämisen edellyttämiin pienhankintoihin. Vuonna 2016 tuimme 20 perusteilla olevaa tai perustettua yritystä.


Millaisia yritysideoita Suomeen saapuneilla turvapaikanhakijoilla on?

Kartoitustemme perustella eniten esiintyneitä toimialoja ovat palvelualat, teknologia ja markkinointi, media, taiteet ja vienti.


Miten turvapaikanhakijan voi työllistää?

Turvapaikanhakijalla on oikeus tehdä töitä Suomessa 3kk tai 6kk turvapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen riippuen siitä, onko hänellä mukanaan voimassaoleva passi. Turvapaikanhakijan palkkaavalla työnantajalla on velvollisuus tarkistaa palkattavan henkilön oikeus tehdä työtä. Lisätietoja sekä numeron, josta työluvan voi tarkistaa löydät täältä.

Jokainen työllistyvä turvapaikanhakija saa verotoimistosta verokortin. Verotoimiston ohjeet löydät täältä.

Turvapaikanhakija ei voi saada pankkitiliä Suomessa, joten palkanmaksu on suoritettava käteisellä tai MONI-kortille.

Molemmissa tapauksissa palkanmaksuun pätee työnantajan velvollisuus suorittaa palkasta työnantajan lakisääteiset vero- ja muut sivukulut.

Päätöksen palkan vaikutuksesta vastaanottorahaan tekee ko. henkilön sosiaalityöntekijä.


Mitä haasteita ja ongelmia Startup Refugees on kohdannut?

Koska turvapaikanhakijoiden työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevia palveluita ei ole juuri ollut olemassa ennen vuotta 2015, on verkoston ensisijainen haaste ollut muodostaa täsmällinen ja tarkka kuva turvapaikanhakijoiden työllistymisen ja yrittäjyyden edellytyksistä. Työskenlyoikeuteen, palkanmaksuun ja muuhun lainsäädääntöön liittyy paljon olettamuksia ja vakiintumattomia käytäntöjä.

Toinen haaste on ollut kommunikaatio puutteellisten viestintämahdollisuuksien (puutteelliset nettiyhteydet, soittomahdollisuudet ja seutulippujen puute turvapaikanhakijoilla) välityksellä sekä osallistujien lukuisat äidinkielet.

Kolmas selkeä haaste on ollut tavoittaa turvapaikanhakijanaiset. He ovat esimerkiksi matkanneet lastensa kanssa ja heidän tapauksessaan ilman vastaanottokeskuksissa tapahtuvaa asukkaiden vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestettyä päivähoitoa, turvapaikanhakijanaiset eivät ole kunnolla verkoston tuen piirissä. Tähän haasteeseen verkosto haluaa keskittyä seuraavaksi laajemminkin.

Neljäs haaste on ollut se, että Startup Refugeesin käytössä on ollut vain yksi koordinaattori vaikka verkostosta syntyi heti satojen toimijoiden joukko. Koordinaattori ei ole vielä pystynyt tarjoamaan kaikille verkoston jäsenille heidän tarjoustaan vastaavaa yhteistyötä. Tilanne helpottuu vuonna 2017.


Mikä on Riku Rantalan ja Tunna Milonoffin rooli Startup Refugees -verkostossa?

Riku Rantala ja Tunna Milonoff kutsuivat vuonna 2015 koolle Startup Refugees -verkoston ja kuten muutkin verkoston yrittäjät, he tukevat sen toimintaa antamalla aikaansa ja osaamistaan veloituksetta. Riku Rantala on usein esiintynyt verkoston puolesta erilaisissa tapahtumissa tai mediahaastatteluissa ja tekee näin vastaisuudessakin. He henkilökohtaisesti tai heidän yrityksensä eivät vastaanota Startup Refugeesin saamaa rahallista tukea tai muutenkaan hyödy verkostosta taloudellisesti.


Voiko Startup Refugeesia seurata sosiaalisessa mediassa?

Ei toistaiseksi mutta Startup Refugeesilla on nettisivu, jolta löytää lisää tietoa verkostosta sekä yhteydenottolomakkeen.